Nyt mie uskon yhen asian, mitä mulle moni ihminen on sanonu jo monta kertaa. Nimittäin sen, että isossa (tai miksei pienemmässäki) uudessa kaupungissa on vaikea saada kavereita, kun kaikilla on omat piirinsä ja juttunsa, eikä niihin ihan helposti pääse mukaan.
Tällä hetkellä tuntuu just siltä. Ja on itse asiassa tuntunu jo hetken.
Kavereitahan mulla on täällä vaikka kuinka monta, mutta kaikilla niillä on ihan omat kaveripiirit. Mulla ei ole sitä porukkaa, jonka kans vois viettää aikaa ja tehä kaikkea kivaa. Kaikki se puuttuu tästä Helsinki-elämästä.
Suurin osa minun vapaa-ajasta on menny kotona touhutessa, mutta nyt siihen tulee muutos. Ens viikolla alkaa toinen työ ja alan myös käymään salilla, eipähän tarvi miettiä miten käyttää koulun ulkopuolisen ajan. Ehkä mie joku päivä saan jonkulaisen sosiaalisen elämän kehiteltyä täälläki :)
Pakko siis myöntää, että oon yksinäinen ja mulla on ikävä kavereita ja perhettä/sukulaisia!
Kuva yheltä kivalta kesältä muutama vuos taakse päin... Ihana Jenni❤
Nyt nukkumaan, että jaksaa taas huomena olla töissä ja sitten loppuuki syysloma ja jatkuu normaali arki.
Ps. Mulle on viime aikoina tapahtunu muutama semmonen juttu, mitä ei oikeasti ikinä tapahu, niin oli sitten pakko koittaa onnea lotossaki, ei tullu jättipottia mulle :D
Noora
































































