My wisdom is gone for ever

No nyt on sitten koko viisaus poissa! Neljä viikkoa sitten oli eka leikkaus ja tänään toinen, enkä oo yhtään innoissani.. Ärsyttää taas elää pelkällä jugurtilla/mehukeitolla/jätskillä. Ainoa hyvä asia tässä on, että eipä tarvi enää ikinä kärsiä viisaudenhampaiden takia!

Eilen päätin mässäillä ihan vaan sen takia, että tää viikko menee vähän huonommin syöden. Esim. tänään oon syöny kaks pikkusta jugurttia, mudcake-jätskiä ja muutaman imeskeltävän karkin. Nyt jo tekee mieli kunnon ruokaa! Ällöttää nimittäin kaikki makea.

Eilinen meni siis näin...

Ja tänään mentiin sitten tämmösissä tunnelmissa...

Kehuin vielä aamulla kirurgille, että "viimeksi ei tullu yhtään mitään kipuja niin uskon ettei tuu nytkään". Ja heti ku pääsin takasin kotiin niin kivut alko, eikä oo vieläkään lakannu. Panacod-burana-sekoitus ei auta ja kipu vaan jatkuu. Saa muuten nähä, että minkälainen hirviönaama tulee tällä kertaa :D Viime kerran monsteriposken voi käydä kurkkaamassa instagramista @lamiavitanoora

Ps. Teen sen vastauspostauksen joko tänään illalla/yöllä (oon torkkunu koko päivän niin saa nähä monelta tulee uni..) tai sitten viimeistään huomena eli jos vielä tulee jotain mieleen niin kyselkää ihmeessä! :)



Noora

Viisaudenhampaan leikkaus

KÄÄÄÄK nehän vei multa kaks hammasta samalla kertaa, eikä vaan yhtä niin ku oltiin puhuttu!! Puolet viisaudesta jäi sitten jo tänään hammaslääkärin penkkiin. Pääasia on kuitenki, että kirurgi näytti osaavan asiansa ja selvisin hengissä haha!

Kaikista ikävintä koko leikkauksessa oli se, että verta, sylkeä ja pahan makusta puudutusainetta(?) valu koko ajan kurkkuun. Puudutuspiikkien laittaminen nipisti vähän, mutta itse leikkaus ei sattunu ollenkaan. Tottakai tunsin, että jotain siellä tapahtuu ja nyt hammasta heilutellaan, mutta ei sitä kivuksi voi sanoa. Ainiin joo en kyllä tykänny siitäkään tunteesta kun puudutus alko toimimaan ja tuntu, ettei pysty nielemään ja kurkku+suu olis ihan turvonnu.

Koko toimenpiteeseen meni aikaa noin 40min eli suht nopeaa hoitu. Ylähampaan yks juurista katkes ja jäi suuhun, mutta muuta erikoista ei tapahtunu. Leikkauksen jälkeen oli vaikea puhua ja vielä vaikeampaa hymyillä, tai siis lähinnä tuntu että irvistää vaan ja näyttää tosi naurettavalta :D Sanoinki kirurgille, että tuntuu siltä että näytän ihan Shrekiltä.

Samalta tuntuu kyllä edelleenki näin kolmea tuntia leikkauksen loppumisen jälkeen. Aivan kuin poski olis jättikokoinen ja se roikkuis hirveän alhaalla. Tarkistanki vähän väliä peilistä, että joko se ulkonäkö lähentelee enemmän sitä Shrekiä ku omaa naamaa. Vielä ainaki on posket ihan omilla kohillaan. Kielestä on jo kadonnu puudutus lähes kokonaan, mutta poski ja huulen vasen reuna on edelleen ihan mutantteja.

Nyt oon lueskellu netistä erilaisista leikkauksen jälkeisistä komplikaatioista... Ehkä ei pitäis. Eniten mie täällä kuitenkin harmittelen sitä että: "Pehmeää ruokavaliota kannattaa noudattaa n.2-3 vuorokauden ajan (jugurtit, viilit, haaleat keitot ym.). Myös voimakasta fyysistä rasitusta tulee välttää. ". En siis pääse vieläkään salille, mutta eniten ärsyttää tuo syöminen. Viimeksi ku oli ongelmia tuon yhen hampaan kans niin alko vähän kyllästyttään kaikki mehukeitot ja jugurtit.. Plääh.

Nyt vaan oottelen, että puudutus lakkaa niin voin alkaa syömään jotain. Ja sitten ei muuta ku hirveästi lääkettä naamaan niin ei toivottavasti tuu kivutkaan hirveän kovina. Tsemppiä vaan muillekin kohtalotovereille! Leikkaus oli aivan helppo ja nyt sitten nähään minkälainen toipumisaika tässä on.



Noora

Kesäkuntoon 2014 ja tällä kertaa ihan oikeasti!

Mie oon tykänny urheilusta ihan pienestä pitäen ja silloin lapsena tuliki kokeiltua kaikennäköisiä lajeja. Lukiossa olin liikunnantunneilla aktiivinen ja kävin myös vapaa-ajalla salilla ja juoruilukävelylenkeillä tyttöjen kans. Olin siis liikunnallisesti aktiivinen ja sainkin liikunnasta täyden kympin.

Lukion jälkeen saleilu jatku ja kun muutin Englantiin niin etin paikallisen kuntosalin johon liityin. Sama homma jatkui myös Australiassa viime vuoden (2012) toukokuuhun asti, kunnes lähdin Aasian reissun kautta taas Suomeen.

Sen jälkeen urheilullinen elämäntapa on lähteny jyrkkään alamäkeen. Kahden käden sormilla voi laskea niin salikerrat kuin myös lenkkeilyt sun muut urheilut. Eli yli vuoteen en ole urheillu oikeastaan yhtään ja se on tosi outoa, kun kuitenkin ennen liikuin paljon.

Nyt kun muutin Helsinkiin niin hommasin itselleni 20 kerran kortin yhdelle Pasilan salille ja aattelin, että sillä saan motivaation takaisin. Arvatkaapa kuinka monta kertaa oon käyny? No tasan sen yhen kerran, jolloin lähinnä tutustuin saliin. TOTAL FAILURE!

I Love Me -messuilta sain onneksi vähän lisää motivaatiota. Messujen jälkeen mulle soitettiin Elixialta, kun olin muistaakseni osallistunu johonki kilpailuun. Ne pyysi minua tutustumiskäynnille ja siitä sitten seuras se, että hommasin itelleni 24kk:n sopimuksen heidän salilleen. Voitin sieltä messuilta myös 50€:n lahjakortin yhdelle toiselle kuntosalille ja sillä rahalla teetin itselleni eilen kehonkoostumusmittauksen. Siitäkin sai vielä lisää motivaatiota uhreilullisen elämän alottamiseen.

Tällä kertaa päätin, että asetan itselleni tavoitteita ja myös onnistun niissä!

Noora, joka tykkää ihan liikaa herkuista ja ruuasta ja sängystä ja laiskottelemisesta ja kaikesta mikä ei vie liikaa energiaa, mutta siihen tulee nyt muutos!

I love me

Yks viime viikon kohokohdista oli viikonlopun kauneus-, terveys-, muotimessut nimeltä I Love Me. Mie olin aivan innoissani menossa sinne kaiken ilmasen ja myöskin kadonneen inspiraation perässä. Kierreltiin Maijan kans siellä 6 tuntia ja ihan hyvin sitä tavaraa ja tietoa ehti kertyä.

Inspiraatiota omaan hyvinvointiin sai oikein kunnolla varsinki kehonkoostumusmittauksen jälkeen... Vähän oli kroppa menny huonompaan suuntaan sitten lukioaikojen, hups. Joka puolelta messualuetta sai kaikennäkösiä maistiasia ja erilaisia testejä oli vaikka kuinka paljon. Käytiin myös laitattamassa pikakampaukset.

Kokonaisuudessaan tykkäsin kyllä meiningistä ja varsinki ihanasta seurasta. Messujen erikoisin tilanne oli kyllä se kun minua pyydettiin työhaastatteluun, johon meenki sitten huomena :D Peukut pystyyn, hehe.

Käytiin myös moikkaamassa Davista työntouhussa..

Messujen tavarasaalis..

Seuraavat messut mihin aion viimeistään mennä on tammikuussa järjestettävät matkamessut. Niille on NIIIIIIN PAKKO päästä pahentaan matkakuumetta entisestään!



Noora

Nyt puhutaan tisseistä

Muistan kun monta vuotta sitten naureskeltiin mummon ja äitin kanssa joulusaunassa, kuinka mulle ei ikinä vois tulla rintasyöpää kun tissini ovat niin pienet, eikä niihin vois millään tehdä edes mammografiaa, kun eivät riitä mammografia laitteeseen. Silloin tosiaan vielä naureskelin asialle.

Tämän vuoden keväällä Australiassa ollessani löysin kyhmyn vasemmasta rinnastani. Tarkoitus oli mennä käymään lääkärillä, mutta se unohtui ja unohtui vaikka monet muistuttikin, että nyt Noora oikeasti menet käymään näyttämässä tuota pattia asiantuntijalla. Australian jälkeen lähdin Aasiaan lomalle ja kyhmy unohtui täysin. Suomessa se oli taas mielessä, mutta vasta täällä Englannissa sain vihdoin ja viimein tehtyä asialle jotain.

Pari viikkoa sitten varasin lähialueeni lääkäriltä ajan, jotta saisin vihdoin mielenrauhan patin suhteen. Lääkäri löysi patin ja laittoi mulle kiireisen lähetteen lähimpään sairaalaan rintapuolelle. Lääkäriajasta muutaman päivän jälkeen olinkin sitten jo istumassa naisten puolella "saunatakki" päällä muiden tissipotilaiden tavoin odottamassa aikaa Mr Tissiasiantuntijalle.

Kyseinen lääkäri merkkas tussilla kohdan, josta löysi patin ja kertoi, että seuraava askel on ultraääni, jonka jälkeen otetaan sitten neulalla koepala tutkittavaksi. Odottelin omaa ultravuoroani ja kun hoitaja kutsui hauskalla enkkuaksentilla nimeni, sydämeni alkoi hakkaamaan lujempaa ja lujempaa. Ultraus aloitettiin ns. terveestä puolesta eli oikeasta rinnasta ja kainalosta. Oikea puoli oli "wonderful, wonderful", mutta kun siirryttiin vasemmalle puolelle, ei kuulostanutkaan enää niin mahtavalta. Hoitaja pysäytti ultrakoneen patin kohdalle ja tutki sitä oikein kunnolla, jonka jälkeen ilmoitti joutuvansa hakemaan lääkärin paikalle.

Voitte vaan kuvitella minkälaisia ajatuksia siinä vaiheessa vilisi päässä. Tää on nyt tässä, kohta kuulen omistavani rintasyövän ja joudun kertomaan asiasta läheisilleni. Kenelle kerron ensimmäisenä? Miten ihmiset reagoi kuulemaansa? Minkälainen on ennuste? Kaikkea kävi mielessä aina hiustenlähdöstä ja parantumisesta kuolemaan saakka.

Lääkäri tuli paikalle ja yhdessä hoitajan kanssa he jatkoivat patin tutkimista. Ei onneksi kauaa kestänyt kun lääkäri jo ilmoitti, että ei tuo ole mitään muuta kuin kudosta, eikä muita jatkokokeita tarvita. Huhhuh mikä ihana vapautunu olo oli sen jälkeen ja heti lähti viestiä äitille Suomeen. Puhtaan paperit tuli!

Rintasyöpä ei todellakaan katso tissien kokoa tai muotoa ja se voi iskeä ihan kelle tahansa milloin vain! Tottakai riski kasvaa mitä vanhemmaksi tullaan ja miesten keskuudessa se on erittäin harvinaista, mutta esiintyy kuitenkin. Eli nyt kaikki naiset alkakaahan tutkimaan tissejänne säännöllisesti, jos ette ole sitä vielä tehneet! Ikinä ei tiedä mitkä sairaudet iskee ja milloin!


Ps. Muistakaahan kysellä pari postausta alempana!



Noora

"Kuinka saada hiukset kasvamaan nopeammin"

Kyllä tää enkkusää taas näyttää parhaita puoliaan.. Or not... Mukava herätä "virkeänä" sunnuntai aamuun kun pihalla on aivan harmaata, vettä sataa ja lämpötila ei varmasti ole kovin paljoa nollan yläpuolella, sen verran kylmä on sisälläkin! Hrrrrr!

Tuli tässä mieleen, etten varmasti ole ainut tyttö, joka miettii kuinka sais hiuksista tuuheammat, pidemmät ja parempi kuntoiset. Lueskelin mm. blogeista joitain vinkkejä hiusten kunnon parantamiseen ja päädyin apteekkiin tutkiskelemaan eri vaihtoehtoja kyseiseen ongelmaan. Kävin läpi perus Priorinit sun muut, mutta nehän on ihan älyttömän kalliita! Henkilökunta tuli auttaan valinnassa ja päädyinkin sitten paljon voimakkaampaan eläimille tarkoitettuun Biotiini Forteen, joka maksoi vain noin 12 euroa. Ja ei, se ei muuta ihmisiä ihmissusiksi tai muuten vain hirveän karvaisiksi, kuten naureskelin aiemmin! ;D

Nyt on kaks kuukautta biotiini kuuria takana ja pakko myöntää, että ainakaan hiuksissa en ole minkäänlaista muutosta nähnyt. Kynsissä ehkä just ja just, on sen verran kovat ja hyväkuntoiset, etten tiiä millä saksilla näitä saa enää leikattua, haha! Mulla on kyllä aina ollu tosi hyväkuntoiset kynnet, että en sitten tiiä oliko biotiinilla yhtään mitään vaikutusta asiaan.

Lähes koko 60:n päivän kuurin ajan oon asunu täällä Englannissa, missä vesijohtovesi on "kovaa" ja sisältää paljon kalkkia. Tämän takia mulla meni hiukset ja myös iho surkeaan kuntoon kolme vuotta sitten, kun olin au pairina Lontoossa. Sama ongelma on myös tällä kertaa.. Eli ehkä olis pitäny kokeilla Biotiini Fortea Suomessa.

Toivottavasti muilla on näkynyt tuloksia kahden kuukauden kuurin jälkeen ja mie oon vaan joku poikkeus! Onko kellään lukijalla kokemusta kyseisestä tuotteesta? Mitään vaikutuksia ihoon, hiuksiin tai kynsiin? Entä onko jollain jotain vinkkejä hyvistä hiustuotteista/ravintolisistä?

Ps. Vettä tulee ku esterin perästä....... Kokoajan vaan enemmän ja enemmän! Masentavaa!!

Pps. Tuli myös rakeita äsken.... Lunta seuraavaksi?



Noora

Detox

Mikä: kuuri, jonka tarkoituksena on puhdistaa kroppa kuona-aineista
Miksi: liikaa herkkuja, hirveä turvotus, kevyemmän olon tavoitteleminen ja halusin myös testata itseäni, pystynkö detoxiin
Mitä: hedelmiä, marjoja, siemeniä ja vihanneksia, eikä mitään muuta
Kesto: viikko
Sivuoireet: väsymys, energianpuute, mahaoireita, pääkipu
Tulos: -2kg (nesteitä..), oikeasti kevyempi/virkeämpi olo ja hyvä mieli!


Viime kuussa päätin, että nyt pitää tehdä jotain tälle kropalle ja turvotukselle! Yritin netistä kattoa erilaisia kuureja/paastoja, mutta lopulta päädyin Detoxiin. Eli viikon ajan söin vain paljon kasviksia, en siis yhtään lihaa, enkä mitään muutakaan.


Aamupalaksi join melkein joka päivä smoothien, johon laitan banaania, omenaa, päärynää, mansikoita, pakastemarjoja ja jäitä. Aivan tosi hyvää! Oon tehny monesti kuurin loputtuaki :)

Lounaaksi join joko lisää smoothieta tai sitten tein ison salaatin, johon laitoin yleensä salaattia (valmis sekoitus: erilaisia salaatinlehtiä, porkkanaraastetta, punakaalta ja kaalta), pikkutomaatteja, kurkkua, kurpitsan siemeniä ja joitain herneen ituja tms..

Päivälliseksi keitettyjä vihanneksia ja välipalana oli mitä nyt teki mieli sillä hetkellä. Paitsi en tiiä oliko mulla mitään tarkkoja syömisaikoja koska kokoajan sai olla syömässä kun oli niin nälkä.. Loppua kohden helpottu ja vimppoina päivinä pärjäs vähemmällä. Koko viikko oli kuitenkin suht helppo, mutta ei sitä kyllä salille jaksanu mitenkään lähteä kun ei ollu yhtään energiaa. Jopa auton ratin kääntäminen tuotti tuskaa joinaki päivinä :D Niin eikä ajatuskaan oikein kulkenu... Pää löi tyhjää koko viikon ajan, niinkö täällä kirjottelinki.

Laittakaahan kommenttia tulemaan jos on jotain kysyttävää niin kerron tarkemmin!
Nyt mulla olis suunnitelmissa alottaa uus kuuri, mutta tällä kertaa kasvisten lisäksi myös lihaa, kanaa, kananmunia ja tonnikalaa. Ei sitä muuten jaksa harrastaa liikuntaa.


Täähän tuli nyt sopivasti suomen kevään aikaan! Eli kaikki nyt detox kuurille ja hankkimaan sitä kesän 2011 bikinikroppaa!! Vois joku tulla tsemppaamaan minuaki... :D




Noora