MISTÄ KAIKKI SAI ALKUNSA
Lähdin itse au pairiksi vuonna 2009, kun en vielä tiennyt mitä haluan elämässäni tehdä. Olin silloin
18v, lukion päättänyt ja koin sen juuri sopivaksi ajaksi lähteä näkemään maailmaa ja itsenäistymään
enemmän. Kaverit puhu lukion viimeisellä luokalla au pairin hommista, niin
innostuin sitten itsekin niistä. Taisin innostua vähän enemmänkin, kun lähdin sitten
vielä toisen kerran samoihin hommiin kun olin 19v.
PERHEEN
ETSIMINEN
Halusin ensimmäisen perheeni olevan
suomalainen, joten keskityin mol.fi sivustoon, missä ei nykyisin kai enää au
pair paikkoja ilmotetakaan. Sieltä oli silloin kyllä tosi helppo löytää
suomalaisia ulkomailla asuvia perheitä. Ensimmäisellä kerralla en oikein osannu
miettiä mitkä asiat on tärkeitä perhettä valitessa, kunhan kaikki kuulosti ihan
hyvältä ja maa/kaupunki on ihan ok. Taisin kysellä vain palkasta, huoneesta,
lähiympäristöstä, työpäivistä ja minkälaisia lapset on. Vähemmälle jäi kaikki
pikkuset asiat, joita nyt osais kysellä tarkemmin.
Toisella kertaa en halunnu suomalaista
perhettä, jotta vihdoin ja viimein oppisin englannin kunnolla. Ja mihin mie
päädyinkään… Puoliksi suomalainen perhe ja lapsille piti aina puhua suomea.
Harmittihan se aluksi, mutta eipä se harmitus kauaa kestäny kun pääsi
paikanpäälle. Ensimmäisen au pair homman jälkeen aloin ettiin perhettä www.aupair-world.net sivustolta ja
siellähän niitä työnantajia riittää pilvin pimein! Valitsin ne maat, joihin
halusin ja aloin ettiin sitä täydellistä perhettä.
Muistaakseni lähettelin paljon
sähköpostia molempien perheiden kanssa ja puhelimessa puhuttiin muutaman
kerran. Siinä tuli kysyttyä aivan semmosia perusasioita, mitä nyt mieleen
tulikaan.
Suosittelen kyselemään tarkasti
työnkuvasta ja siitä mitä sinun tuleviin hommiin kuuluu. Jos menee järjestön
kautta, niin siellä on selvät säännöt mitä au pair tekee ja mitä ei. Ilman
järjestöä tai kirjallista työsopimusta perheet voi oikeastaan laittaa tekemään
ihan kaiken koko talon siivouksesta perheen ruokien tekemiseen, unohtamatta
pyykkien pesua ja kaupassakäyntiä. Eli kyselkää tarkasti mitkä hommat tulee
sinun hoidettavaksi, maksetaanko ylityötunneista, minkälaisia päivät tulee
olemaan, onko talossa muuta henkilökuntaa/perhettä jne… Ne sitten työjutuista.
Kannattaa todellakin kysyä perheen säännöistä ja siitä mitä saat ja mitä et saa
tehdä omana vapaa-aikanasi. Toiset perheet on paljon tiukempia kuin toiset ja
niiden sääntöjähän pitää arvostaa ja niiden mukaan täytyy sitten elää siellä.
Molemmat perheet löysin netistä eli en
menny järjestön kautta. Kummankaan löytämisessä ei ollu pahemmin ongelmia, sen
verran paljon on niitä jotka au pairia tarvii ja netistä löytää tosi hyvin.
Vaikea sanoa kannattaako mieluummin mennä järjestön kautta, kun siitä mulla ei
ole mitään omia kokemuksia. Oikean perheen löytää kyselemällä perheeltä niitä
itselle tärkeitä ominaisuuksia ja sitten myöskin ihan fiiliksen mukaan.
Todellisuushan ei ole aina sitä miltä netissä näyttää, vaan sen oikeastaan
tajuaa vasta sitten kun on perheen luona. Toisilla käy tosi hyvä tuuri ja
toisilla taas ei. Jos ei vaikka halua siivota ollenkaan, niin sitten pitää
valita semmonen perhe, joka ei vaadi au pairia siivoamaan.
Kun tekee au pair hakemustaan, kannattaa
miettiä mitä itse äitinä/isänä haluaisi kuulla. Hakemukseen voi sisällyttää:
oma persoonallisuus, vahvuudet, lastenhoitokokemus, miksi haluaa au pairiksi jne.
ja kuva on myös hyvä. Omat lapset on kuitenkin yksi tärkeimmistä asioista
elämässä, niin ei kannata kirjotella, että harrastaa bilettämistä ja juomista. Vanhemmat
haluaa valita vastuullisen ja luotettavan tyypin lapsiansa hoitamaan. Ei
myöskään kannata kirjoittaa, että ”haluan au pairiksi siksi, että pääsisin
bilettämään ja matkustelemaan ja pitään hauskaa”. Kaikki ei tuota halua kuulla
vaan joillekin tärkeintä on se, että au pair tulee lapsien takia. Eli kannattaa tehdä erittäin aikuismainen hakemus, niin se parantaa jo mahdollisuuksia saada hyvä perhe! Ja kun oikea perhe osuu kohdalle,
kannattaa heti ottaa yhteyttä ja vaikka skypettää, ettei joku muu ehdi sitä
napata.
ENNEN
LÄHTÖÄ
Ennen au pairiksi lähtöä, ja muutenkin
kun ulkomaille lähtee, kannattaa pitää huoli siitä, että vakuutukset on
kunnossa. Kohdemaata kannattaa tutkia ainakin sen verran, että tietää tarviiko
sinne hankkia viisumia/vastaavaa tai pitääkö passin olla voimassa tietyn verran
jne.. Ainakin Australiaan mennessä piti hankkia netistä etukäteen viisumi, mikä
olikin jo muutamassa päivässä helposti hoidettu. Muutenkin Ausseihin meno oli
helppoa, eikä isoja ongelmia tullu vastaan. Aina kannattaa kuitenkin olla
varasuunnitelma, jos asiat ei menekään niin kuin niiden oli tarkoitus ja rahaa
pitäis myös olla sen verran, että yllättävätkin jutut pystyy maksamaan.
Erilaisiin virastoihin saattaa joutua myös ilmoittamaan tulevasta ulkomailla
asumisesta ja itse ilmoitin ainakin työkkäriin kun olin siellä työttömänä työnhakijana.
Voin kertoa, että tunteet heittelee ihan
ääripäissä ennen lähtöä. Välillä tuntuu, ettei millään haluais lähteä ja kohta
taas hyppii innoissaan kun pääsee kokemaan jotain uutta! Itkua ja naurua on
molempia luvassa viimeistään silloin kun lähtöön on enää hetki. Muistakaahan nähdä
kavereita vielä oikein paljon, että voi niitä sitten halailla varastoon tulevan
koitoksen ajaksi!
TYÖSUHDE
Hostperheiden kanssa en tehnyt
kirjallista työsopimusta, mutta työnkuvasta ja työtehtävistä sovittiin
ennakkoon. Suosittelen kyllä kaikkia tekemään kirjallisen sopimuksen jos ei
mene järjestön kautta. Ja muistakaa pyytää työtodistus työajan loputtua!!
HOSTPERHE
Minun molemmissa hostperheissä oli kaks
lasta ja molemmat vanhemmat. Englannin perheessä oli kouluikäinen tyttö ja päiväkoti-ikäinen
poika ja Ausseissa kaks poikaa, vauvaikäinen ja leikki-ikäinen. Lapsien iällä
ei hirveästi ollu mulle väliä, mutta jos joku haluaa päästä vähän helpommalla
kannattaa ehkä valita kouluikäisiä lapsia, ne on kuitenkin sen verran isoja jo.
Ihan vauvaikäiset on myös suht helppoja jos vain on tottunu olemaan sen
ikäisten kans. Kannattaa ite miettiä minkä ikäisiä lapsia haluaa hoitaa ja
kuinka monesta on valmis ottaan vastuuta.
KOHDEMAA
Muistan silloin kun ekan kerran aloin
valitseen maata, mihin haluan au pairiksi. Listalla oli monia Euroopan maita,
mutta äiti käski valita jonkun, missä puhutaan äidinkielenä englantia ja oikea
valintahan se olikin. Tärkeintä mulle oli saada suomalainen perhe ja ei liian
kaukaa Suomesta, joten Englanti ja Lontoo oli oikein hyvä vaihtoehto. Lontoo ei
ole mikään lempparipaikka, mutta kyllä se silloin oli just sopiva sen hetkiseen
elämään.
Englannin jälkeen päätinkin sitten lähteä
niin kauas Suomesta kuin mahdollista. Listalla oli tällä kertaa niin Afrikan,
Aasian kuin Etelä-Amerikankin maita. Jenkit ja Aussit myös ja ne ehkä olikin ne
kaks lempparia. Jossain vaiheessa Aussit kuitenki innosti eniten ja keskityin
löytämään hyviä aussiperheitä. Puoliksi Aussi ja puoliksi Suomiperhe löytyikin
ja ei menny kuin pari viikkoa ja olinkin jo menossa kohti Australia Perthiä!
Australia/Perth oli näistä kahdesta
EHDOTTOMASTI se parempi paikka! Siitä tuli mulle kuin toinen koti ja voisin
ihan minä päivänä vaan mennä takaisin! Lontoota ja Englantia kohtaan onkin
sitten vähän päinvastaiset tunteet. Kyllähän se Lontookin on kiva paikka, mutta
kyllä mie tykkään enemmän rannoista, lämmöstä ja rennosta meiningistä :) En
kyllä näin jälkeenpäin vaihtais nuita kohdemaita, vaan voisin valita molemmat
uudestaan. Englanti oli sopivan helppo ja lähellä oleva maa ja Ausseissa olikin
sitten vähän enemmän haastetta ja jännitystä.
Taas voisin sanoa, että kannattaa
kirjottaa vaikka listaa niistä jutuista mitä haluaa tulevassa
kotimaassa/-kaupungissa olevan ja sitten alkaa valitseen paikkaa. Vaikea alkaa
antaan mitään neuvoja, kun kaikki tykkää vähän erilaisesta.
RAHA-ASIAT
Ennen lähtöä mulla oli jonkin verran
säästöjä, mutta ei todellakaan mitään suuria määriä, puhutaan max 500€:sta. Englannista
tulin ihan tyhjin käsin kotiin kun oli menny kaikki säästöt ja palkkakin, mutta
Australiassa sain säästettyä sen verran, että pääsin lomalle Aasiaan. Englannissa
minun palkka oli muistaakseni £90/viikko ja Ausseissa AUS$250/viikko. Au pair
ajan kaikkia kustannuksia on tosi vaikea alkaa laskemaan yhteen, kun rahaa
menee liikkumiseen, puhelimen käyttöön, shoppailuun, ulkona syömiseen, baariin
jne. ihan oman mielen mukaan. Toiset kuluttaa viikoittain ihan hirveästi rahaa,
eikä mitään jää säästöön ja toiset taas säästelee ja käy vaan harvoin ulkona.
Niin ja sitten tietenkin pitää maksaa lennot kohdemaahan. Mie maksoin ite lennot
Englantiin ja takaisin Suomeen, mutta Aussilennoista sain puolet hostperheeltä.
AU
PAIR TYÖN KESTO
Työn kesto riippuu ihan perheestä ja
niiden tarpeista. Jotkut hakee esim. vain kesäksi kun lapset on lomalla ja
toiset taas tarvii just silloin kun lapset on koulussa. Oon nähny myös semmosia
perheitä, jotka haluaa saman au pairin pysyvän niillä jopa 2 vuotta. Itse olin
Englannin perheessä 7,5kk ja Australian perheessä 9kk.
AU
PAIRIN ARKI
Tämäkin riippuu ihan perheestä, toiset
haluaa, että siivotaan ja kokataan ja toisille riittää pelkkä lasten
hoitaminen. Minun molempiin au pair hommiin kuului lastenhoidon lisäksi myös
siivoaminen, pyykkäys, kaupassa käynti…. Toisessa perheessä kokkasin vähän ja
toisessa taas oikeastaan joka päivä. Järjestön kautta kun menee, niin silloin
ei tarvi hoitaa muita kuin lasten asioita eli ei pestä esim. vanhempien pyykkiä
tai tehdä muita au pairille kuulumattomia hommia. Minun molemmissa perheissä
äiti oli suuren osan päivistä kotona ja toisella perheellä oli viikoittainen
siivooja, mutta siivottavaa riitti silti oikein hyvin myös au pairille.
Englannin perheen kanssa ei käyty
lähipaikkoja kauempana, mutta Aussiperheen kans käytiin Balilla, Singaporessa,
Malediiveilla ja myöskin Perthin lähistöllä. Nämä reissut ei nyt ihan perus
arkipäivää ollu, mutta arkea nyt kuitenkin.
VAPAA-AIKA
Au pairin vapaa-aikakin riippuu siitä
millaisessa perheessä on. Toisessa perheessä mulla oli enemmän sääntöjä ja mm.
kotiintuloajat, joita piti noudattaa eli vapaa-aika oli enemmän rajoitettua.
Toiselle perheelle riitti, että olen oikeaan aikaan töissä eli vapaa-aika oli
mulle ihan minun aikaa ja sain käyttää sen miten halusin. Monesti lähin töiden
jälkeen suoraan salille tai sitten vaan istuin koneella pävittämässä blogia,
juttelemassa Suomikavereille tai sitten vaan hengailin jossain. Saatoin myös
joskus kattoa vaikka leffaa hostperheen kans. Viikonloput oli yleensä vapaat ja
silloin tehtiinkin sitten kavereiden kans vähän pitempiä reissuja lähistöllä,
shoppailtiin, käytiin baarissa, ulkona syömässä jne.. tai sitten vaan
rentouduttiin. Englannissa en käyny kovinkaan montaa kertaa baarissa, mutta Ausseissa
tuli käytyä sitten useammin.
Arkipäivinä ei hirveästi ehtiny mitään
isompaa tekeen kun työt loppu monesti sen verran myöhään ja päivänki aikana
vapaata saatto olla max muutama tunti, mutta tosiaan viikonloppuisin oli sitten
enemmän aikaa tehdä omia juttuja. Suomen ihmisiin tuli pidettyä yhteyttä lähes
päivittäin ja onneksi skype on keksitty, niin sillä pysty aina kunnolla
jutteleen jos halus.
KAVERIT
Au pairina olemisessa on se huono puoli,
ettei hirveän helposti tutustu paikallisiin, jos ei opiskele vaikka siinä työn rinnalla.
Kuitenkin kun se työ on sitä hostperheen kotona olemista pääasiassa, niin ei
siinä aina ehdi tutustua uusiin ihmisiin. Muihin au paireihin on kaikista
helpointa tutustua kun facebookista löytyy niitä ”Au pair in ….” ryhmiä ja ne
on ihan samassa tilanteessa kuin itse, eli tarvii kavereita. Myös esim. salilta,
baarista ja rannalta löytää uusia tuttavuuksia. Mulla ei ollu Englannissa eikä
Ausseissakaan hirveästi kavereita, mutta muutama semmonen läheinen kamu oli
ihan tarpeeksi.
KIELI
Mie tosiaan puhuin suomea molemmissa
perheissä (plus toisessa puhuin enkkua perheen isälle), mutta tietenkin muiden
ihmisten kans tuli höpöteltyä englanniksi. Minun kielitaito oli aivan surkea
ennen Englantiin lähtöä ja ei se siellä älyttömästi parantunutkaan. Mulle oli
vaikeaa edes jäädä smal talkia höpiseen naapureiden kans kun olin niin
epävarma, enkä osannut edes perusasioita kunnolla. Australiassa sitten
kielitaito vahveni ja varsinkin sitten au pair ajan jälkeen kun oli enemmän
tekemisissä ulkomaalaisten kans. Eli voin sanoa, että ei kannata jättää
lähtemättä au pairiksi vain sen takia, että kokee, ettei kielitaito ole
tarpeeksi vahva. Maailmalla oppii!!
ASUMINEN
Lähes aina au pairit asuu perheen kanssa
samassa talossa/asunnossa, mutta joskus hostperheillä on oma asunto tulevalle
työntekijälle. Molemmissa perheissä mulla oli oma huone niiden talossa.
ONGELMATILANTEET
Toisen perheen kanssa meille tuli pieniä
erimielisyyksiä muutaman vapaa-aika säännön takia ja jouduinkin miettimään
kotiinlähtöä ihan tosissani. Hetken pähkäiltyäni päätin kuitenkin jatkaa ja
sopeutua perheeseen ja oonkin tosi tyytyväinen, että jäin. Aikuistuin sinä
aikana ihan hirveästi ja kärsivällisyys ja päättäväisyys kasvoi.
Ongelmatilanteissa puhuminen totta kai auttoi ja myöskin juttelin omalle äitille
niin se helpotti. Jos menee järjestön kautta, niin sieltä pitäis aina saada
tukea tuommosissa tilanteissa. Toisen perheen kans ei ollu oikeastaan yhtään
mitään ongelmia.
KULTTUURIEROT
Vähän vaikea sanoa kulttuurieroista kun
perheet oli vähintään puoliksi suomalaisia ja Englanti ja Australia on
kuitenkin sen verran samanlaisia kuin Suomi niin ihan hirveän suuria eroja ei
ollut. Tottakai nuissa molemmissa maissa ihmiset on ihan erilaisia, tulee helposti jutteleen ja on
avoimempia kuin suomalaiset ja Ausseissa sitten ollaankin rennoimmista
rennoimpia. Kelpas mulle! Mie oon tosi sopeutuvainen ihminen niin mulla ei ollu
mitään vaikeuksia sopeutua vieraisiin perheisiin tai uusiin maihin ja
kulttuureihin. Tähän olis helpompi vastata, jos olisin ollu au pairina ulkomaalaisessa
perheessä, erikielisessä maassa tai sitten ihan Suomen kulttuurin vastakohdan
omaavassa paikassa.
OMAT
TUNTEMUKSET
Au pairina olo oli välillä tosi rankkaa
henkisesti. Aina tietyin väliajoin tuli mieleen, että mitä ihmettä mie teen
täällä vieraan perheen kotona ja vieraiden juttujen keskellä. Toisaalta sitten
tuli niitä hetkiä kun kaikki oli täydellistä ja tuntui kuin perhe olisi ollu
oma tai ainakin jo pitkään tuttu. Osa ajasta siis tuntui siltä, että olin vain
pelkkä työntekijä, mutta tuli niitäkin hetkiä milloin tunsi kuuluvansa ainakin
edes vähän siihen perheeseen. Minusta ainakin kasvoi itsevarmempi, kypsempi ja
henkisesti paljon vahvempi naisen alku nuiden au pair hommien avulla.
Kärsivällisyys ja sopeutuminen uusiin ja erilaisiin tilanteisiin parani myös
aivan hirveästi. Oon niin tyytyväinen, että päätin lähteä au pairiksi ja sen
jälkeen tutkimaan maailmaa vielä lisää! En varmastikaan olisi näin avoin, ennakkoluuloton
ja rohkea jos olisin jääny Suomeen. Itse sitä rohkeutta ei niin helposti edes tajua, mutta kyllähän se
vaatii aika paljon lähteä yksin kohti tuntematonta ja tästä oonkin kuullu positiivista
palautetta ja kannustavia kommentteja monta kertaa.
OMAT
KOKEMUKSET
Au pair aikana opin tosi paljon itsestäni
ja siitä, mikä on tärkeää elämässä. Kummaltakin perheeltä opin paljon, enkä
vaihtais heitä näin jälkikäteen vaikka voisinkin. Omien kokemuksieni jälkeen
oon ehdottomasti sitä mieltä, että Australiaan kannattaa suunnata mieluummin
kuin Englantiin, mutta sehän on taas ihan mistä tykkää. Ja jos au pairin hommat
kiinnostaa niin lähtekää ihmeessä! Koulut ja työpaikat kyllä odottelee, mutta
myöhemmin ei välttämättä ole mahdollisuutta enää lähteä nuihin hommiin tai
muutenkaan reissuun!
AU
PAIR AJAN JÄLKEEN
Nyt Englannin au pair töistä on kulunu jo
yli 2,5 vuotta ja Ausseistakin jo yli 1,5, mutta olen silti yhteydessä
perheisiin. En jokapäiväisesti kuitenkaan, mutta aina silloin tällöin.
"Hahahah näytät ihan siltä, että tuo olis sinun vauva ja olisit just tullu synnyttämästä!" by pikkusisko...
VINKKEJÄ
TULEVILLE AU PAIREILLE
Te kaikki tulevat au pairit, muistakaa,
että au pairin työ ei todellakaan ole aina niin helppoa ja kevyttä miltä se
kuulostaa! Tässä lähinnä tarkotan nyt henkistä puolta, mutta on se joskus
fyysisestikin raskasta. Jos ette ole varmoja kauan kestätte ”yksin” ulkomailla,
kannattaa valita joku ”helppo” Euroopan kaupunki, kun sieltä on kuitenkin suht
yksinkertaista tulla takaisin kotiin. Au paireilu ei sovi semmosille, jotka
alkaa jo muutaman hetken jälkeen ikävöimään perhettä, kavereita ja kaikkea
tuttua ja turvallista. Pitää löytyä avoimuutta, suomalaista sisua ja
seikkailuhenkistä asennetta, niin pääsee jo pitkälle!
Siinä tuli nyt aika paljon kaikkea au pairin elämästä, mutta jos vielä jäi jotain kysyttävää, niin laittakaa ihmeessä kommenttiboksiin kommenttia niin vastailen! :)
Noora
oii tää oli loistava kiitos!
ReplyDeletenyt sainki vahvistusta siihen että lähden mielummin syksyllä australiaan entä kuin englantiin au pairiksi ;)
olit australiassa au pairina 9kk olitko kuitenki maassa sen 12 kk mitä viisumilla saa olla? mitä teit tämän ajan :)
Kiva että tykkäsit, ole hyvä! :) Todellakin suosittelen valitsemaan Australian Englannin sijaan!
DeleteJoo vuoden viisumi mulla oli ja ne loput 3kk olin farmilla töissä, niin sain toisen vuoden viisumin sillä tavalla :)
Ihanaa, kiitos! Olen lähdössä maaliskuun lopulla Lontooseen täysin suomalaiseen perheeseen au pairiksi 3kk ajaksi. Mulla olisi ihan samanlaiset haaveet. Ensin nyt koko suomalaisessa perheessä kokeilemassa vain ja sitten ehkä myöhemmin puoliksi/kokonaan ulkomaalaiseen perheeseen. Enkkuni on myös aivan surkea, joten todella lohduttavaa kuulla, että silläkin pärjää! :) Kiitos tuhannesti !
ReplyDeleteJeee ole hyvä! :) Kiva, että sait vinkkejä tästä ja todellakin kannattaa lähteä vaikka enkku oliski ihan surkea! Niin se tosiaan oli mullakin ja nyt sitten ihan rohkeasti uskallan puhua :)
Deleteolipa inspiroiva postaus!! :)
ReplyDeleteMonet tätä pyysi niin pitihän se toiveisiin vastata! Hyvä, että moni sai tästä vinkkejä ja apua! :)
Deletevielä tuosta farmitöistä kysyisin, että miten se oikeen menee, mitä kautta hait niitä töitä, millasta työtä teit, ja saitko asua jossakin sen työn kautta vai omakustanteisesti? ja missä päin ausseja teit farmitöitä? :)
ReplyDeletethanks!
Muutin pieneen kylään, nimeltä Kununurra, pohjois Ausseihin ja sieltä sitten aloin vaan ettiin töitä :) Niin pienessä paikassa kyllä heti kuulee vapaista työpaikoista. Asuin koko sen noin kolmen kuukauden ajan hostellissa ja tein töitä maissifarmilla. Kurkkaappa tästä lisää jos kiinnostaa: http://lavitadinoora.blogspot.co.uk/2011/10/pacific-seed.html
Delete