Tivoli Goes Sailing PART 1

Nyt tulee ensimmäinen osa Tivoli Goes Sailing kuvista! Kuvia tosiaan on melkein se 800 yhteensä, niin täytyy yrittää jakaa näitä osiin jotenkin. Sen enempää höpisemättä, tässä tulee vähän tunnelmia hetkestä ennen kuin lautta irtautui satamasta :)

Ja tähän meidän kaikkien rakastamaan nallekarhuun on hyvä lopettaa :)

Paljon lisää kuvia on luvassa!

Noora

Party together

Lauantaina ennen seilaushommia mentiin kamun kans pistäytyyn kaverin ja sen tyttökaverin yhteis 50v synttäreillä. Ehdittiin hengailla siellä vähän yli tunnin ajan, maisteltiin boolia, ihailtiin hyviä tarjoiluja ja tutustuttiin uusiin kivoihin tyyppeihin. Harmitti aika paljon jättää huippu porukka ja hyvä meininki taakse, mutta lautalla oli onneksi kans tosi kivaa :) Nappasin muutaman kuvan myös synttärijuhlista kun oli kerta järkkäri kerranki menossa mukana.

Ihanat synttärisankarit!

Itse kuvaajakin pääsi muutamaan kuvaan mukaan..

Nyt muokkaileen vähän seilauskuvia! Laters! :)

Noora

Tivoli Goes Sailing preview

Leikin eilen hetken taas valokuvaajaa, kun kaveri pyysi kuvaileen Tivoli Goes Sailing tapahtumaan. Eli hengailtiin noin kolme tuntia Kemijoen Helmi nimisellä lautalla ja nautittiin hyvällä porukalla kesästä! Seilaamisen jälkeen suunnattiin Tivoliin jatkamaan juhlimista. Mukana menossa oli myös Roope Salminen & Koirat ja pakko sanoa, että oli kyllä aika onnistunu keikka!! Kuvia lautalla tuli otettua yhteensä melkein 800 eli toivottavasti löytyy muutama ihan onnistunutkin otos :)

Illasta lisää sitten kun oon saanu käytyä läpi kaikki kuvat jne... :)



Noora

I'm exhausted

Huhhuh jänniä juttuja alkaa tapahtuun ja ihan liianki pian! Nimittäin edessä on muutto tuonne "isolle kirkolle" eli Helsinkiin kuukauden päästä! Miten tää homma voi olla oikeasti niin paljon pelottavampaa kuin muutto Ausseihin tai Englantiin tai vaikkapa yksin matkustaminen Aasiassa?? Ei voi ymmärtää syytä, mutta pelottaa vaan ihan vietävästi haha!

Mie en tosiaan saanu koulupaikkaa mistään ammattikorkeakoulusta, niin lähen sitten opiskeleen liiketaloutta Suomen liikemiesten kauppaopistoon Helsinkiin. Ei nyt oo ihan se ykkösvaihtoehto, mutta parempaan en tänä vuonna pystyny :) I will try again for sure!

Tällä hetkellä on ihan hirveän ristiriitaiset fiilikset, kuten oikeastaan aina ennen johonkin muuttoa. Vois kuvitella, että oon jo tottunu sanomaan heipat kaikille, mutta ei. Kyllä se edelleen tulee sattumaan kun joutuu jättään kaikki kaverit, perheen, sukulaiset ja uudet mahtavat tuttavuudet tänne. Tiiän, että Helsingissä tuun tapaamaan ihan älyttömästi uusia ihmisiä ja siellä onneksi odottaa monta hyvää kaveria, mutta silti on tunteet sekaisin.

Nyt ei sitten auta muu ku alkaa bongaileen jotain hyvää kämppää jostain päin Helsinkiä. Jos täällä sattuu olemaan Helsinkiläisiä niin kertokaa ihmeessä jos tiedätte vapaista kämpistä haha!!

Everything happens for a reason ja silleen, niin eiköhän kaikki pääty lopulta aivan hyvin :)



Noora

I would say I'm doing just fine

Hmm, nyt ei oikein irtoa... Huomaatteko kuinka ahkera oon ollu tän blogin kans viimisen parin kuukauden ajan? Siis ihan älyttömän aktiivista toimintaa pakko sanoa :)

Viiminen vuosi tai oikeastaan puoltoista on ollu elämäni rankinta aikaa, ei fyysisesti, mutta henkisesti joo. Onneksi vihdoin alkaa helpottaa, mutta ei ihan kokonaan vielä kuitenkaan. Toivon niin paljon, että syksy tuo tullessaan ihan uuden elämän ja muutenkin vähän jatkuvamman ja pysyvämmän arjen. Viimiset neljä vuotta on kuitenki ollu aika vaihtelevaa, niin paikan kuin muutenkin elämän suhteen..

Jostain syystä oon kadottanu sen innostuksen blogia kohtaan, mikä ennen oli todella suuri. Tiiän, että se palaa takaisin taas joku päivä, ehkä ei ihan just nyt, mutta suht pian kuitenkin :) Tää on kuitenki sitä hommaa, mistä tykkään ihan älyttömästi.

Ei mulla nyt tähän hätään muuta :) Palaillaan pian!

Ps. Tasan vuosi siitä kun tulin reissuilta kotiin!?!? Aivan uskomatonta... Ei voi käsittää...

Noora

Pelimies

Tän biisin kuulin ekaa kertaa Helsingissä Jukka Pojan ilmaiskeikailla ja tykkäsin heti! Nyt vihdoin ilmesty videoki youtubeen.

Noora

Today's reason to laugh

Kaverit on monesti kyselly multa, että saanko ikinä mitään negatiivisia kommentteja tänne blogiin. Vastaus on ollu aina sama. En muista saaneeni yhtäkään haukkumiskommenttia tai muuta ei niin positiivista. Varmasti ihmisillä on myös huonoa sanottavaa, mutta kukaan ei ole nähny tarpeelliseksi kirjottaa sitä tänne :)

Tänään sitten paras kamu aloitti varovasti kyseleen, että oonko muuten googlettanu itteäni. Hetken päästä se sanoki jo, että löysi viime viikolla suomi24:sta keskustelun minusta. Pakkohan se oli mennä tsekkaamaan ja ei voi muuta sanoa ku, että sain kyllä päivän naurut sieltä :D Ihana, että joku on vaivautunu meneen nettiin kirjottaan jotain juoruja minusta hahah!

Jo jollain kiinnostaa niin täältä pääsee lukemaan :D

Ps. Leikkasin muuten semmosen vähän pidemmän polkkatukan ja värjäsin juurta vaaleammaksi, tykkään!



Noora

Huuuuge problems again!!

Hei nyt tarviin teiän kaikkien apua! Mulla on tiistaille varattu kampaaja-aika, enkä tiiä mitä haluan tälle tukalleni tehdä. Leikkaanko lyhyeksi, alanko kasvattaan vai miten olis semmonen tasapitkä vähän pidempi polkkatukkamalli? Sen tiiän, etten ainakaan missään nimessä värjää tummaksi, kyllä tää blondi on se minun juttu.


Aussiaikana jouduin leikkaan jotain 20-25cm tukastani pois ja se näytti parin viikon jälkeen tältä

Ennen Ausseihin lähtöä leikkasin tasapitkän pidemmän polkkatukan

Ja lukioaikoina + sen jälkeen Englannissa yritin kovasti kasvattaa hiuksiani pitkiksi

Tän pituuden lisäksi pitäis vielä miettiä värjäystä ja mallia muutenki, huh on tää naisen elämä vaan rankkaa taas hahhah!

Mielipiteitä/vinkkejä/ehdotuksia otetaan avosylin vastaan! Mikä nuista kolmesta olis paras vai pitäiskö koittaa jotain ihan muuta? Laitan tuohon sivuun kuitenki hetkeksi kyselyn pystyyn, kun siihen ihmiset on osallistunu yleensä aika aktiivisesti :)



Noora

Today's reason to smile

Tää päivä alko ihan samalla tavalla ku jokainen edellinen tällä viikolla. Hirveän levoton yö takana ja ku kello soi, niin tuntu etten olis nukkunu ku maksimissaan pari tuntia. En tiiä mistä johtuu. Viime yönä mm. poltin tupakkaa ja osasin myös lentää :) Kumpaakaan en ole muuten oikeassa elämässä ikinä kokeillu. Heh heh... Ai mitenniin väsyttää...?

No mutta kuitenki palataampa siihen aamuiseen. Tsekkasin kännykän niinkö aina, mutta tällä kertaa siellä oliki tämmönen piristävä viesti mulle!


"Moi.

Kello 1.09 Ranskan aikaa ja mä makaan tällä hetkellä nizzalaisessa hotellissa. Mä äsken sattumalta aloin lukemaan sun blogia ja mulle tuli tunne, että nyt *****, laitat tuolle tytölle viestiä. Mä jatkoin selaamista pidemmälle ja päätin, että nyt mä laitan sulle viestiä. "Talking about self confidence":en kohdalla päätin viimestään, että joo, suhun haluan tutustua.

Joten sitä mä tässä par'aikaa teen.

Moi, mä oon siis *****. Voi luoja tää saattaa tuntua susta oudolta. (: Mutta, enää en peru.

- *****
 
 PS. okei, toi kuva vuodelta -05 oli se viimenen pisara tän viestin laittamiseen. (:"



Ei voi muuta sanoa kuin, että hymy oli aika leveä tän viestin lukemisen jälkeen ja mietin vaan, että tämmöstä ei kyllä kovin usein tapahdu mulle. Kiitos siis piristäjälle, oli kiva saada jotain vähän erilaista viestiä! :) Niin ja tuli tänään kyllä aika piristävä puhelukin! Selvästikin ihmiset huomaa, että oon väsyny ja tarviin piristystä!

Melkein vois mennä jo nukkumaan.. Tällä viikolla on ollu jo 40h töitä ja huomena taas jatkuuuu. Hyvää yötä ja viikonloppuaki!



Noora

Graduation day

Niin kuin tosiaan kirjottelin la mia vitan facebook sivuilla, niin meidän perheen nuorinki neiti sai lakin + valmistu ammattiin tuossa pari viikkoa sitten :) Äiti sano ennen juhlia, että meille ei sitten tule hienot juhlat, mutta hauskat kuitenki. Sehän se tärkeintä onki.

Päivällä juhlakalu otti vieraita vastaan ja toimin sen ajan kuvaajana ja illalla sitten istuttiin hyvällä porukalla meiän terassilla ja maisteltiin boolia sun muita taikajuomia. Porukassa mukana oli minun ihanat tyttökaverit, 12v pikkuveli ja myös meiän mummo. Meillä oli vissiin aika huvittavat jutut, kun vielä seuraavanaki päivänä mummo sano, että kylläpä sillä oli mukava kuunnella meitä.

Juhlat todellaki oli hauskat ja kuviaki tuli otettua aika monta sataa!

Semmonen päivä meillä :) Tekis mieli järjestää pian uudet juhlat kun oli niin kivaa!


Ps. Oon päässy nyt muuten ainaki yhteen kouluun sisään :)



Noora

One taste and you're hooked

Oon pitkään jo miettiny, että vitsi olis huippua olla laulaja. Ei, ei todellakaan sen julkisuuden takia vaan siksi, että siinä vois toteuttaa itseään ja kertoa ajatuksistaan biisien muodossa. Huonon päivän sattuessa ei muuta kuin kynä käteen ja kirjottaan tunteitaan paperille ja sitten työstään tekstiä musiikiksi. Sillä tavalla niistä huonoista hetkistä kai pääsis eroon ja sais jaettua ajatuksiaan muillekin.

Onhan mulle joku joskus tässä vasta sanonu, että voisinhan mie alkaa vaan kirjotteleen biisejä tai muuta, mutta ei se olis sama juttu. Mitä järkeä kirjottaa omista tuntemuksistaan ja jutuista ja antaa sen tekstin sitten jonkun muun esitettäväksi? Tai siis tarkotan sitä, että jos mie kirjottelisin biisejä niin niistä tulis varmaankin aika henkilökohtaisia, eikä ne olis muille ehkä niin tärkeitä :) En osaa oikein selittää.

Mikä muu olis hyvä keino saada purettua tunteitaan/ajatuksiaan johonkin? Ehkä mulle kävis vaikka joku valokuvaus, mutta ei sekään aja asiaa samalla tavalla kuin se, että sais laulettua kaikista niistä omista jutuistaan.. Hmm.. Vielä en oo keksiny tähän vastausta.

Mulla oli tänään aikasemmin vähän mieli maassa, mutta piristyin sitten kyllä tunnin saunomisen ja hyvien biisien avulla :) Nyt hetki vielä musiikista nauttimista ja sitten nukkumaan. Tämmösiä mulla on tässä viime aikoina soinu ja osasta on tullu jo ihan lemppareita!

Ja ehdottomasti tän hetken kovin tanssittaja!!!

Hyvää yötä!

Noora

Long time no see!

Hellou! Jaa se on taas menny kuukaus ihan hirveää vauhtia ohi. Yhden käden sormin voi laskea ne määrät kun oon mm. koneen aukassu. On ollu niin paljon muuta hommaa.

Kuukauteen on kyllä mahtunu vaikka ja mitä kaikkea! Huhhuh! Oon tavannu huippuja uusia ihmisiä, stressannu, nauttinu aivan älyttömän mahtavista ilmoista, heittäny talviturkin, käyny pääsykokeissa, juhlinu, nauranu, itkeny..... Jostain syystä tosiaan stressasin niitä pääsykokeita, mutta nyt onneksi helpottaa kun ne on jo ohi. Muutenkin oon kyllä ollu jotenki tosi kiireinen, eikä oo ehtiny rentoutuun tai pysähtyyn paikoilleen ollenkaan.

Pääsykokeet meni muuten ihan päin pyllyä, niin saapa nähä tuleeko minusta opiskelijaa tänäkään vuonna. En jaksa stressata, kyllä tää elämä minut johonki kuljettaa kuitenki! Sitä, missä tää tyttö on syksyllä, ei voi kukaan tietää :) Jos saisin päättää niin tottakai jossain hirveän kaukana ja lämpimässä! Mutta ei semmosia..

Hyvää yötä kaikille!



Noora